Huuliherpes – Helposti Tarttuva Ja Herkästi Uusiutuva Virussairaus

Useat ihmiset joutuvat elämässään kärsimään harmittavasta virustaudista, joka tunnetaan yleisimmin nimeltä huuliherpes tai yskänrokko. Ikävistä huulten, sekä suun alueen rakkuloista tunnettu tauti on yksi maailman laajimmin levinnein vitsaus, joka koskettaa tasapuolisesti niin naisia kuin myös miehiä ympäri maapallon.

Huuliherpeksen aiheuttamista haitoista usein ärsyttävin on taudin luonteenpiirteisiin kuuluva uusiutuminen. Kun huuliherpeksen on kerran saanut, on aina olemassa mahdollisuus, että virus aktivoituu myös uudelleen. Suurimman osan ajasta virus on onneksi oireeton, eivätkä kaikki tartunnan saaneet edes saa rakkuloita.

Huuliherpeksen aiheuttaja on herpes simplex -virus (HSV). Viruksia on olemassa kahta erilaista tyyppiä, joista suun alueen herpeksen aiheuttaa useimmiten tyypin 1 virus (HSV-1). Herpeksen tarttumista ei yleensä huomaa itse, koska ensi-infektio on usein täysin oireeton tai oireet ovat niin vähäisiä, ettei niitä edes huomaa. Tämän vuoksi hyvin moni oireeton henkilö voi olla täysin tietämättään viruksen kantaja ja levittäjä. Kun huuliherpes sitten lopulta puhkeaa huuleen, se tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että virustartunta suun alueelle on tapahtunut jo aikaisemmin.

Herpesvirus leviää suhteellisen helposti, koska se tarttuu kariesbakteerin tavoin useimmiten sylkikontaktin avulla. Tartunnan saamisen jälkeen virus kulkeutuu hermoa pitkin ihmiskehon keskushermostoon, jonne se jää piilevään olotilaan. Herpesvirus voi myöhemmin hermostossa taas aktivoitua ja kulkeutua hermoa pitkin takaisin limakalvolle ja aiheuttaa herpesinfektion. Puhjennut herpesrakkula sisältää lähes aina huomattavia määriä haitallisia viruksia, jonka vuoksi herpesrakkulan koskettelua pitää välttää, sillä muuten huuliherpes voi levitä hyvinkin helposti.

Tyypillisiä huuliherpeksen ensioireita ovat kutina, tunnottomuus tai kuumotus huulen alueella, johon muutamien tuntien kuluessa tulee punoitusta ja lopulta rakkula. Myöhemmässä vaiheessa rakkula muuttuu ruveksi. Yleisin tyypillinen huuliherpeksen esiintymispaikka on huulipunan ja ihon raja-alueella. Herpes voi kuitenkin esiintyä missä tahansa kohtaa huulia, koska herpeksen esiintymispaikka riippuu siitä, missä kohdassa hermosolmua virus sijaitsee. Herpes voi esiintyä huulten lisäksi myös kasvojen iholla, suun ja nenän limakalvolla, sukuelimissä tai jopa silmissä.

Huuliherpestä voi hoitaa useilla apteekista saatavilla lääkkeillä. Herpeksen hoito on aina hyvin suositeltavaa varsinkin viruksen tartuttamisen ehkäisemiseksi. Käytetyimpiä lääkeaineita ovat voidemaiset pensikloviiri ja asikloviiri, sekä tablettimuotoiset asikloviiri ja valasikloviiri. Parhaan hoitotehon saavuttamiseksi tulisi hoito aloittaa mandollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Huuliherpeksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat lähes kaikille turvallisia käyttää ja ne sopivat lääkärin ohjeiden mukaisesti käytettynä myös lapsille.

Huuliherpes paranee normaalisti 7-10 päivässä. Jos oireet kuitenkin jatkuvasti pahenevat tai herpes ei tunnu parantuvan, niin silloin on syytä käydä lääkärissä, koska joissain tapauksissa huuliherpekseen voi lisäksi tulla ikävä bakteeritulehdus. Huuliherpeksen hoito ei kuitenkaan ole yleensä välttämätöntä, mutta ennaltaehkäisevästi käytettynä lääkkeet voivat estää herpeksen puhkeamisen. Kun huuliherpestä aiheuttavan HSV-1-viruksen on kerran elämässään saanut, se on elinikäinen kumppani. Virusta ei ainakaan vielä nykyisin pystytä hävittämään elimistöstä.

Yskänrokko eli huuliherpes on hyvin yleinen ongelma. 40 vuotta täyttäneistä jopa 80 prosentilla on HSV-1-virus, mutta nuoremmilla ikäluokilla virusta ei kuitenkaan esiinny niin usealla. Kaikista herpesviruksen kantajista vain noin 30 prosenttia saa lopulta huuliherpeksiä. Virustartuntoja esiintyy miehillä ja naisilla yhtä paljon. Virustartunta voidaan selvittää verestä vasta-ainetestin avulla. Testejä tehdään vain harvoin, esimerkiksi silloin kun vasta-syntyneellä vauvalla epäillään infektiota tai jos ensi-infektiosta on saatu rakkulainen suutulehdus, mutta oirekuva on epäselvä.